Lukijalle
Jos sairastut, voit joutua odottamaan terveyskeskusaikaa jopa kolme kuukautta. Yksityiselle lääkäriasemalle voit päästä päivässä. Työterveyslääkäriin pääset kitkatta. Jäätyäsi eläkkeelle joudut jonoon. Kotikuntasi voi tehdä hoivapaikkasopimuksen, joka ei takaa inhimillistä hoitoa. Myös riittävä valvonta voi puuttua. Kaiken lisäksi huonoimmat palvelut saa siellä, missä on korkeimmat verot.
Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltomme ei pysty vastaamaan nopeasti ikääntyvän väestön tarpeisiin. Erillisten kuntien ja kuntayhtymien palvelujen yhteensovittaminen eli integraatio onnistuu huonosti. Lisäksi palvelujen saatavuus ja kustannukset vaihtelevat asuinpaikan mukaan. Tarvitsemme uuden soten.
Sosiaali- ja terveydenhuollon remontti eli sote-uudistus oli Juha Sipilän hallituksen tärkein hanke. Suunniteltua maakuntiin perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta perustellaan paljolti sillä, että se purkaa ”hallinnon himmeleitä” ja kokoaa organisaatiot yhtenäisen demokraattisen johdon alle. Sulauttamalla eri organisaatiot maakuntaan voidaan kaikkia palveluita käyttää tuloksekkaasti ilman organisaatiorajoja.
Himmelit muodostuvat erityisesti kuntayhtymistä. Niitä kunnat ovat perustaneet tuottamaan palveluita, joita yksittäinen kunta ei pysty aikaansaamaan ja kustantamaan. Sairaanhoitopiirit ovat lisäksi kunnille pakollisia. Jokaisen kunnan tulee kuulua myös johonkin maakuntaliittoon. Pelkästään sosiaali- ja terveystoimessa on 190 organisaatiota. Kyseessä on siis ennen kaikkea vanhojen rakenteiden rationalisointi ja demokratisointi.
Kyseessä ei ole vain maakuntia koskeva uudistus, vaan se on mitä suurimmassa määrin myös kuntauudistus, siirtyisihän puolet kuntien toiminnoista maakuntiin. Typistyneet kunnat jäävät kuitenkin toimimaan. Myös uudistuksen jälkeen valtio joutuu osallistumaan ainakin kustannusten tasaamiseen eri maakuntien ja myös kuntien kesken. Näistä kaikista organisaatioista muodostuu siten paljon kuntayhtymiä isompi hallintoverkko.
Tämä kirja käsittelee kaikkia laajan himmelin osia, minkä vuoksi jotkin asiat tulevat esiin useaan kertaan. Toivon, että lukijalle syntyy näin kuva koko kunnallis- tai paikallishallinnon sisällöstä ja ongelmista. Käsittelytapa on kriittinen ja sisältää myös omat näkemykseni asioista. Järjestelmän puutteita käsittelen erityisesti perustuslain vaatiman asukkaiden itsehallinnon näkökulmasta. Sen pohjalta on mahdollista arvioida myös uutta järjestelmää.
Sipilän hallitus ei saanut sote-uudistustaan maaliin ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja lähinnä perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Niinpä Sipilä jätti presidentti Sauli Niinistölle hallituksensa eronpyynnön 8.3.2019. Hanketta ei kuitenkaan kuopattu hallituksen mukana, se kaatui vain eteenpäin. Uudistuksen tarve on itse asiassa neljän vuoden aikana vain kasvanut.
Sote-hankkeen vaiheista ei dramatiikkaa puutu. Uudenmaan liiton tarkastuslautakunnan jäsenenä olen voinut seurata uudistuksen vaiheita ikään kuin sisältä käsin. Prosessi on ollut poliittisesti myrskyisä erityisesti opposition ja hallituspuolueiden välillä. Samuli Paronen näyttää olleen oikeassa todetessaan: ”Vastustaminen on suomalaiskansallinen velvollisuus, ellei ole kyse riidan ja tappelun vastustamisesta.”
Aihe on minulle läheinen, sillä olen vuosikymmeniä askarrellut näiden kysymysten parissa. Jo opintoni keskittyivät kunnallistalouteen, kunnallispolitiikkaan ja julkisoikeuteen. Koko aikuisen elämäni olen tehnyt töitä kunnallishallinnon parissa yliopiston opettajana, tutkijana, kuntien, kuntayhtymien ja niiden keskusjärjestöjen viranhaltijana, luottamushenkilönä sekä hallinnon ja talouden tarkastajana.
Aikaisemmatkin julkaisuni käsittelevät kuntia ja kuntayhtymiä. Ensimmäisen opinnäytteeni aiheena oli kunnan taloudellinen kantokyky. Väitöskirjani taas tutki sairaalakuntayhtymien päätöksentekoa. Viimeisin kirjamuotoinen julkaisuni Virkanimitysruletti (2011) kritikoi poliittisia virkanimityksiä.
Tämän kirjan tekemistä on edistänyt Suomen tietokirjailijat ry:n kannustava tuki, mistä esitän kiitoksen. Kiitokset myös Into Kustannus Oy:lle kirjan julkaisemisesta ja kustannustoimittaja Simo Pihlajaniemelle kirjan painokuntoon saattamisesta. Vaimolleni Tuula Korolaiselle kuuluu lämmin kiitos tekstin tarkistamisesta ja hyödyllisistä kysymyksistä ja kommenteista.
Vantaalla 28.6.2019
Silvo Kaasalainen
Sisällys
Lukijalle
Mikä hemmetin sote?
Maakunta + sote = makusote
Sote ja ikääntyvä kansa
Kunnan vai kansakunnan etu
Kansalaisten perusoikeudet
Peruspalvelut ja tasa-arvo
Köyhät kyykkyyn
Demokratiaa vai byrokratiaa
Asukkaat ohjaajina vai maksajina
Osallistuva päätöksenteko
Tarkastuksella turvallisuutta
Demokratian vajeita
Asukkaiden itsehallinon suoja
Irrallisten kuntayhtymien saaristo
Kansan valta vai rahan valta
Kunnanvaltuuston vai eduskunnan valta
Kansan vai puolueiden johtaja
Korruptio demokratian murentajana
Soten ja maakunnan liitto
Korvataanko paras hyvällä?
Ståhlbergin ajatus toteutumassa
Uusi maakuntaorganisaatio
Julkista ja yksityistä palvelua
Demokratia vai ei?
Aluesuunnittelu maakunnan osana
Kenen valinnanvapaus?
Yritysten apajat
Julkinen vai yksityinen
Asiakkaan valinnanvapaus
Valinnanvapaus ja EU
Markkinamallille sapiskaa
Kunnat uudistuksen jälkeen
Kunta itsehallinnollisena yksikkönä
Kunta asukkaiden yhteisönä
Suurten kaupunkien kapina
Stadit vastaan valtio
Pormestarin painajainen
Etelän uho
Perustuslaillista sote-soppaa
Perustuslakivaliokunta vai -tuomioistuin
Lainlukua vai politiikkaa?
Soten ja maakunnan vaihtoehdot
Kriitikkojen parempi sote
SuPer-kuntayhtymät
Alangon ja Alhopuron hybridimalli
SDP:n malli
Keskustan malli
Vihreiden malli
Kokoomuksen malli
Kahden kansliapäällikön malli
Kaatunut, ei kuopattu
Sipilän hallituksen vaihtoehdot
Valiokuntien vatulointia
Synkkä naistenpäivä 8.3.2019
Uusi hallitus, uusvanha sote
Tulevaisuuden tekijät
Evoluutio, ei revoluutio
Lyhenteitä ja lähteitä
Kirjallisuutta